Claudius (41-54)

CLAUDIUS
24.1.41 – 13.10.54


Yleinen rahapolitiikka

Claudius ei ollut valmistautunut keisarin tehtäviin, kun hänet nostettiin dramaattisesti valtaan. Hän syntyi
Lugdunumissa 1.8.10 eKr, juuri samana päivänä, kun kaupungissa vihittiin käyttöön Rooman ja
Augustuksen alttari. Hän tutki historiaa ja oli mahdollisesti pedanttinen ja varmasti terävä-älyinen, mutta
hänellä ei ollut kokemusta keisarikunnan hallinnosta. Hänellä oli kuitenkin hyvä perimä. Nero Claudius
Drusus oli hänen isänsä ja Livia, Augustuksen puoliso hänen isoäitinsä. Hänen veljensä Nero Claudius
Germanicus oli avioliitollaan yhdistänyt Juliusten ja Claudiusten suvut.
Claudius joutui turvautumaan ammattitaitoisiin hallintovirkamiehiin, joita nyt oli jo käytettävissä. He
olivat oppineet hallintotehtävät edellisten keisarien hovissa. Näiden miesten, muiden muassa Pallaksen ja
Narcissuksen, ansiota oli, että Augustuksen muokkaama rahajärjestelmä säilyi ennallaan. Rahojen paino
pysyi ennallaan: aureus 7,6 – 7,8 g, denari 3,6 – 3,9 g, sestertius 27,5 – 29,5 g, dupondius 15,0 – 16,3 g, as
10,2 – 11,5 g ja quadrans 3,0 – 3,5 g. Monet Claudiuksen AE- rahat ovat hyvin kuluneita siksi, että Nero
ei lyöttänyt AE- rahaa vuosina 54 – 63. Samasta syystä niistä on lyöty melko paljon jäljitelmiä.
Rahapajan toiminnan järjestelykin pysyi ennallaan. Jos Gaius siirsi kulta- ja hopearahan lyönnin
Roomaan, on myös Claudiuksen rahat lyöty Roomassa. Huomattava osa AE- rahoista on kuitenkin lyöty
muualla. Lugdunumin ja Espanjan rahapajojen sulkemisen jälkeen lännessä oli melkoinen puute asseista.
Claudiuksen rahoja kopioitiin monissa nyrkkipajoissa, paino ja työn laatu vaihtelevat suuresti. Neron
avattua Lugdunumin rahapajan jäljitelmien tuotanto tyrehtyi.
Ilmeisesti rahanlyönnin valvonta oli Claudiuksen aikana tehottomampi kuin aiemmin. Päällystettyjen
denarien määrä kasvoi merkittävästi. Rahanvaihtajat olivat varovaisia ja testasivat denarit kuparisydämen
paljastamiseksi lyömällä loven rahan pintaan. Todennäköisesti päällystetyt rahat olivat epärehellisin
keinoin hankituilla leimasimilla lyötyä väärää rahaa.


Lugdunumin rahapaja

Hieman tavanomaista painavammat, harvinaiset quadransit, joilla on Lugdunumin alttari- tyyppi, on
mahdollisesti lyöty Claudiuksen 50- vuotispäivän kunniaksi Lugdunumissa.
Rooman rahapaja
a) järjestely
AE- rahaa lyötiin yhtä tyyppiä kussakin työpajassa, ja kullalla ja hopealla noudatettiin enimmäkseen
samaa kaavaa. Näistä voidaan laatia taulukko päivättyjen rahojen osalta:

vuosi kultahopea
41-4266
42-43eiei
43-4433
44-4533
45-46eiei
46-4766
47-48eiei
48-49eiei
49-5044
50-5133
51-5222

Päiväämättömät annit voidaan ajoittaa vuosiin 43-45 ja 50-52, jolloin osa työpajoista löi päivättyjä
rahoja. Myös vuosina 52-54 on voitu lyödä päiväämättömiä hopearahoja.
Valtaannousun lahjoituksiin tarvittiin ensimmäisen vuoden rahat, vuosina 43-45 rahat käytettiin
Britannian valtaukseen ja sen juhlimiseen, vuoden 47 vuosisataiskisat ja Agrippinan tunnetuksi
tekeminen sekä Neron adoptio vuonna 50 edellyttivät kukin uutta rahaa.
AE- rahaa lyötiin neljässä työpajassa. Vuosina, joina ei lyöty kulta- eikä hopearahaa, keskityttiin AErahan lyöntiin. Päivättyjä quadranseja on lyöty vuosina 41-43. Arvonimi PP jakaa muutoin
päiväämättömät rahat kahteen jaksoon, sillä tämä otettiin käyttöön vuonna 50.
b) tyypit

1) kulta ja hopea
Vuosien 41-42 kolme tyyppiä (EX SC OB CIVES SERVATOS, IMPER RECEPT ja PRAETOR
RECEPT) kertovat senaatin hyväksyneen uuden keisarin, jonka pretoriaanit olivat valinneet. Claudiuksen
omaan politiikkaan viittaavat Constantia ja Paci Augustae. De Germanis muistelee Germanicuksen
sotakunniaa.
Vuosien 43-45 tyypit olivat Imper Recept, Praetor Recept ja Paci Augustae.
Vuosina 46-47 tyyppeinä säilyivät Imper Recept ja Paci Augustae. Britannian sotaretkestä kerrottiin
tyypillä De Britann. De Germanis ja Constantia palautettiin käyttöön. tyyppi SPQR PP OB C S oli
kiitollisuuden osoitus sotavoitoille.
Vuosina 49-50 jatkettiin tyyppien De Britann, Constantia, Paci Augustae ja SPQR PP OB C S lyömistä.
Vuosina 50-51 poistui tyyppi De Britann käytöstä.
Vuosina 51-52 poistui tyyppi Constantia käytöstä.
Vuosien 41-45 päiväämättömillä rahoilla muistettiin keisarin äitiä (Antonia) ja isää (Nero Claudius
Drusus). Vuosina 50-54 painopiste siirtyi Claudiuksen ja Agrippinan avioliittoon ja Neron adoptioon.
2) AE
Päivättyjä ovat vain quadransit väliltä 25.1.41 – 31.12.42. Modius kertoo valtaannousun yhteydessä
tapahtuneesta viljan jakelusta. Vaaka viitannee rahan painon korjaamiseen tai siihen, että kaikille
punnittiin sama määrä viljaa.

Arvonimellä PP jakaantuneista ryhmistä aikaisempaan kuuluvat Antonian muotokuvalla varustetut
dupondiukset ja Nero Claudius Drusuksen sestertiukset. Claudiuksen omista rahoista valtaannoususestertiukset ja hänen isänsä voittoja kunnioittavat sestertiukset kuuluvat aikaisempaan ryhmään.
Dupondiukset ja assit olivat yksinkertaisempia. Ne kuvaavat Roomaa, Italiaa ja maakuntia eri tasoilta.
Ceres Augusta kertoo Claudiuksen huolehtineen viljan saatavuudesta. Asseilla Constantiae Augusti ja
Libertas Augusta viitataan legiooniin ja hallinnon lieventämiseen, kun taas hyvin yleiset Minerva- rahat
kuvaavat Claudiuksen sotilaskoulua.
Myöhempi ryhmä (50-54) jatkoi valtaannoususestertiuksilla ja jatkui Spes- sestertiuksilla. Nero Claudius
Drusuksen sestertiuksia lyötiin edelleen, kuten myös Ceres- dupondiuksia ja Constantia-, Libertas- ja
Minerva- asseja. Antonian dupondiuksen lisäksi lyötiin Germanicuksen sestertiuksia ja asseja sekä
Agrippina vanhemman sestertiuksia. Näiden lisäksi lyötiin vielä harvinaisia sestertiuksia Agrippina
nuoremman ja sestertiuksia ja dupondiuksia Neron nimiin.


Efeson rahapaja

Claudiuksen cistoforuksia lyötiin Efesossa, jossa niitä ei ollut lyöty sitten Augustuksen hallituskauden.
Takasivulla on Diana Efesia tai Agrippinan muotokuva. Kaikkiaan näitä lyötiin mitättömästi verrattuna
Augustuksen tai Hadrianuksen lyöntimääriin.


Pergamumin rahapaja

Myös Pergamumin cistoforuksia lyötiin hyvin vähän. Com Asi- anti ajoittuu hallituskauden alkuun ja
Neron muotokuva loppuun.


Kappadokian Caesarea

Latinalaisella tekstillä lyötiin didrachmoja päiväämättöminä, mutta tyypit ajoittavat ne viimeistään
vuoteen 50. Claudiuksen tyypit viittaavat Britannian kampanjaan, Messalinan tyypit osoittavat sotilaiden
uskollisuutta keisariperheelle ja lisäksi muistettiin Nero Claudius Drusuksen saavutuksia.
Tämän pajan aihiot ovat melko soikeita. Claudiuksen didrachmat painavat 7,3 – 7, 4 g eli lähes saman
kuin Gaiuksen.

Lisätietoja

Amerikan numismaattisen yhdistyksen (ANS) sivustolta voi selata kuvia Claudiuksen rahoista, sekä tehdä rajaksia rahan teeman, nimen, vuosiluvun ja rahapajan mukaan:

Online Coins of the Roman Empire: Browse Collection (numismatics.org)

Hyvä lista kuvineen Claudiuksen ajan rahoista RIC viitteineen löytyy oheisen linkin kautta:

http://www.ancientcoins.ca/RIC/RIC1/RIC1_Claudius.htm