GALBA
9.6.68- 15.1.69
Yleistä
Servius Sulbicius Galba oli kuvernöörinä Espanjassa, kun hän liittyi 2.4.68 Vindexin puolelle Neroa
vastaan ja otti vastaan joukkojensa osoittaman suosion. Hänet huudettiin imperaattoriksi, mutta hän
kieltäytyi arvonimistä Caesar ja Augustus aina Neron kuolemaan asti 9.6.68. Galba odotti otollista
tilaisuutta tarjota joukkojaan senaatin käyttöön. Hänellä oli aluksi yksi legioona (VI Victrix), ja hän
ryhtyi kokoamaan toista (VII Galbiana). Kesäkuun puolivälissä Galba sai kuulla Neron kuolleen ja pian
sen jälkeen senaatti tunnusti hänet keisariksi. Tällöin hän omaksui keisarin arvonimet. Hän palasi
Roomaan, jossa hän pysyi kuolemaansa asti 15.1.69.
Rahapajat
Lyhyt hallituskausi ja Galban liikkeet helpottavat rahapajan sijainnin määrittelyä. Imperaattoriksi huudon
jälkeen Galba joutui maksamaan joukoilleen palkan. Kulta- ja hopearahaa hän tarvitsi välittömästi
Espanjassa ja sitten matkalla Roomaan Narbossa heinäkuussa.
Espanjaan ja Galliaan sijoittuvat rahat, joilla ovat varhaiset arvonimet, roomalaisesta poikkeava
muotokuva sekä espanjalais- ja gallialaisaiheiset takasivut. Tarraco saattoi ottaa tehtäväksi Galban
rahanlyönnin Espanjassa, ja Galliassa hän saattoi käyttää Narbon rahapajaa. Myös Vindex saattoi lyöttää
rahaa Galban nimiin ehkä Viennassa. Nämä pajat löivät selvästi Neron rahoja painavampia aureuksia ja
denareita. Rooma löi sitten Neron järjestelmän mukaista rahaa heinäkuusta alkaen. Tyyppejä on paljon,
vaikka aikaa oli vähän.
Rooman rahat olivat heti alusta alkaen korkealuokkaisia kullan ja hopean lisäksi myös huomattavissa
sestertiussarjoissa. Muuta AE- rahaa lyötiin Roomassa rajoitetusti.
Lugdunumissa lyötiin AE- rahaa, mutta vain vähän sestertiuksia.
Afrikassa saattoi toimia pieni rahapaja.
Espanjan rahapaja(t)
a) Espanjaan määritellyt kulta- ja hopearahat lyötiin ilmeisesti Tarracossa. Aureukset painavat 7,6- 7,8 g
ja denarit 3,3- 3,6 g. Tyypit ovat espanjalaispainotteisia. Aluksi lyötiin etusivulle ratsumies (Galba) ja
teksti GALBA IMP. Takasivulla oli Hispanian muotokuva ja teksti HISPANIA. Etusivun teksti kehittyi
lopuksi muotoon SER GALBA IMP CAESAR AVG PM TR P, josta päätellen paja on toiminut vuoden
68 lopulle asti.
Etusivun muotokuvat eivät ole kovin näköisiä, niiden alla on merkkinä pallo.
Espanjan lyöntimäärä oli huomattava, samaa luokkaa kuin aureusten ja denarien lyönti Roomassa.
b) Tarracoon määritellyt AE- rahat ovat asseja, joilla on samanlaiset muotokuvat, kuin edellä kuvatuissa
rahoissa sekä pallo muotokuvan alla niskan puolella. Ilmeisesti nämä lyötiin vuoden 68 neljänä
viimeisenä kuukautena.
Gallian rahapajat
a) Epävarma (Narbo ja Vienna)
Galliassa löi Galban rahaa ainakin kaksi rahapajaa: Narbo ja Vienna. Ilmeisesti Vindex lyötti Viennassa
rahaa Galban nimiin pian hutikuun toisen päivän jälkeen vuonna 68 aina toukokuulle asti. Tällöin lyötiin
“ratsumies” etusivulle, koska Galban piirteitä ei tunnettu. Nämä rahat ovat aavistuksen verran kevyempiä
kuin espanjalaiset. Pääosa Gallian rahoista on lyöty Narbossa. Rahaa lyötiin myöhäissyksyyn asti, koska
siellä käytettiin vielä etusivun tekstiä: Ser Galba Imp Caesar Aug PM Tr P. Muotokuvat ovat parempia
kuin Espanjassa, eikä niiden alla ole palloa. Takasivun tyypit ovat vastaavanlaisia kuin Espanjassa: Diva
Augusta, Gallia Hispania, Roma Renascens, Victoria PR, Virtus ja Concordia Provinciarum.
Narbon denarit ovat samanpainoisia kuin Espanjan denarit.
b) Lugdunum
1) Kulta ja hopea. Pieni anti aureuksia (7,0 – 7,2 g) ja denareja (3,2 – 3,5 g) lyötiin Galban nimiin. Niiden
muotokuva on lähes yhtä hyvä kuin Roomassa lyödyissä rahoissa. Näitä lyötiin ilmeisesti ennen AErahojen lyöntiä marraskuussa 68.
Etusivun tekstejä on neljää pituutta.
Lugdunumin rahat tarvittiin Gallian joukoille, kun Galba otti vastaan Vitelliuksen hyökkäyksen.
2) AE. Lugdunumissa lyötiin Galban AE- rahaa vain joulukuulta 68 tammikuulle 69. Sestertiuksilla
tunnetaan vain kaksi etusivun ja kolme takasivun leimasinta, ja pienemmille rahoille vastaavasti
kahdeksan ja yhdeksän.
Galban kuoltua Otho sulki pajan, ja vasta Vespasianus otti sen uudelleen käyttöön.
Rooman rahapaja
1) Kulta ja hopea. Aureukset ovat keveämpiä (7,0 – 7,4 g), mutta teknisesti ja taiteellisesti selvästi
parempia, samoin denarit (3,2 – 3,4 g). Galba korosti maakunnissa saamaansa tukea Rooman kulta- ja
hopearahoilla.
2) AE. Sestertiusten muotokuvat ovat huomattavan hienoja. Ajoitus on kuitenkin vaikea.
Tyyppivalikoima keskittyy kaupunki-aiheisiin. On laskettu yhteensä 159 etusivun ja 233 takasivun
leimasinta kuuden kuukauden ajalta, ja laatu on tästä huolimatta hyvin korkea. Dupondiusten lyönti
keskeytyi ehkä marraskuussa 68. Asseista ne eroavat vain painon perusteella, koska sädekruunua ei
käytetty. Rahat voidaan esitellä kuudessa ryhmässä:
Ryhmä 1. Etusivun teksti on epävarmasti toteutettu, arvonimien sijainti vaihtelee. Tyypeistä kaksi on
vallitsevaa: Roma ja SPQR OB CIV SER. Työpajoja oli ainakin kaksi, mahdollisesti kolme. Tämä ryhmä
lyötiin keskikesällä 68.
Ryhmä 2. Nimi Sulpicius ilmestyi etusivulle. Tyypit ovat jatkoa edellisille: Libertas Publica, Roma,
Victoria ja SPQR… Ryhmä lyötiin ilmeisesti nopeasti aluksi kolmessa ja myöhemmin yhdessä
työpajassa.
Dupondiuksien päätyyppinä on Pax Augusta ja assien Ceres Augusta.
Ryhmä 3. Tässä keskikokoisessa ryhmässä on enimmäkseen sestertiuksia. Etusivun tekstistä on
kahdeksan muunnelmaa, joista kolmessa esiintyy jo P M. Ilmeisesti tämä ryhmä lyötiin syys- lokakuun
vaihteen molemmin puolin. Muotokuvan seppele näyttää olevan enimmäkseen tammenlehvistä.
Sestertiuksella on kuusi, dupondiuksella kolme ja assilla kaksi päätyyppiä. Aiheet olivat perinteisiä
politiikan ilmaisuja.
Ryhmä 4. Etusivun teksti on tyyppiä Ser Galba Imp Caesar Aug, josta on viisi muunnelmaa (neljässä on
P M). Ryhmä ajoittuu lokakuulle.
Sestertiuksen päätyyppejä on kuusi ja dupondiuksen sekä assin päätyyppejä kolme.
Ryhmä 5. Pienehkössä ryhmässä ei ole enää dupondiuksia ja assejakin on vain yhtä tyyppiä.
Sestertiuksilla on seitsemän tyyppiä, joista neljä tai viisi päätyyppiä.
Muotokuvat ovat korkealuokkaisia, ja yhden leimasimen kaivertajana oli todellinen mestari.
Ryhmä 6. Muutos oli dramaattinen. Tyypeistä näkyy kiire ja uusi politiikka. Leimasimet käytettiin aivan
loppuun. Ryhmä ajoittuu joulukuulle. Työn laatu ja taiteellisuus pysyivät korkealla tasolla.
Afrikan rahapaja (Karthago)
L. Clodius Macerin kapina kesti keväästä lokakuulle 68. Näyttää siltä, että Karthago olisi ollut sitten
Galban puolella, koska sinne voidaan sijoittaa muutama Galban denari. Nämä lyötiin ilmeisesti lokakuun
jälkeen.
Painopiste on Espanjalla, josta Galba nousi valtaan. Etusivun teksti vaihtelee, Yleisin on: Ser Galba Imp
Aug, mutta myös genetiivimuoto Galbae esiintyy.
Takasivun tyyppejä on Hispanian lisäksi: SPQR, Victori PR sekä Virtus. Anti oli hyvin pieni, ilmeiseti
sitä tarvittiin Macerin hylänneitten joukkojen palkkoihin. Denarien paino vaihtelee kolmen ja neljän
gramman välillä.
Lisätietoja
Amerikan numismaattisen yhdistyksen (ANS) sivustolta voi selata kuvia Galban rahoista, sekä tehdä rajaksia rahan teeman, nimen, vuosiluvun ja rahapajan mukaan:
Online Coins of the Roman Empire: Browse Collection (numismatics.org)
Hyvä lista kuvineen Galban ajan rahoista RIC viitteineen löytyy oheisen linkin kautta:
http://www.ancientcoins.ca/RIC/RIC1/RIC1_Galba.htm
Kuvia