Nero (54-68)

NERO
13.10.54 – 9.6.68


Ajoitus

Nero nousi valtaan 13.10.54, mutta tribuunin vallan hän sai vasta joulukuun neljäntenä päivänä. Nero oli
konsulina vuosina: 55, 57, 58, 60 ja 68. Näistä 55 ja 60 esiintyvät aureuksilla ja denareilla. Noin vuoteen
66 asti arvonimi esiintyy etusivun tekstin lopussa ja sen jälkeen tekstin alussa. Vuoteen 63-64 (TR P X)
asti kulta- ja hopearahat olivat Augustuksen järjestelmän mukaisia ja sen jälkeen keveämpiä.


Yleinen rahajärjestelmä

Yleisessä rahajärjestelmässä on muutamia selviä piirteitä:

  • vasta vuonna 62-63 alkoi AE- rahan lyönti,
  • aureusten ja denarien paino laski hieman,
  • rahanlyöntiä valvoivat Seneca ja Burrus,
  • työpajojen määrä pieneni.
    Muualla vain Caesareassa lyötiin keisarin jalometallirahaa. Aureus painoi 7,6 – 7,7 g (43 kpl naulasta) ja
    denari 3,5 – 3,7 g (89 kpl naulasta).
    Rahatyyppien pääteema oli opettavainen vuodet 54-64. Aluksi kunnioitettiin Divus Claudiusta ja
    Agrippinaa. Vuonna 55 lyötiin etusivulle Neron nimi ja takasivulle Agrippinan nimi. Seuraavina vuosina
    tulivat Senecan ja Burruksen opetukset esiin. Burrus kuoli vuonna 62 ja Seneca vetäytyi eläkkeelle, mutta
    sitä ennen, vuonna 60 ilmestyi kolme uutta tyyppiä: Ceres, Roma ja Virtus, joissa oli vielä teksti EX SC.
    Näyttää siltä, että senaatilla oli erityinen vaikutusvalta kulta- ja hopearahanlyönnissä Neron
    hallituskauden alussa. Vuonna 63-64 teksti EX SC jäi pois käyttöön otettiin uudet tyypit. Nämä viittaavat
    selvemmin Neroon, ja rahat lyötiin kevennettyinä. Vanhaa rahaa poistettiin runsaasti liikenteestä
    sulatusuuniin ja uudelleen lyötäväksi.
    Uutta aureusta lyötiin 45 kpl naulasta ja paino keskittyi välille 7,2 – 7,4 g. Samalla denaria alettiin lyödä
    96 kpl naulasta ja sen paino keskittyi välille 3,2 – 3,5 g.
    Uudistuksen yhteydessä aloitettiin myös AE- rahan lyönti, joka oli ollut keskeytyneenä kymmenen
    vuoden ajan. Pian Rooman pajan tueksi alettiin AE- rahaa lyödä myös Lugdunumissa, jossa käytettiin
    muotokuvan alapuolella merkkinä palloa. Kumpikin rahapaja pääsi suuriin tuotantolukemiin.

Neron uusi AE- raha, pajat


Neron AE- rahat jakaantuvat kahteen pääryhmään. Niitä on kaikkia arvoja quadransista sestertiukseen.
Ryhmät eroavat muotokuvan alareunan muodon ja sen alla olevan merkinnän perusteella:

1) suora leikkaus, ei palloa,
2) kaareva leikkaus, pallo.

Myös yksityiskohdat eroavat, ja tekstin muoto poikkeaa.
Pallo- rahat on lyöty ilmeisesti Lugdunumissa, sillä maalöydöt, joissa niitä esiintyy, keskittyvät länteen.
Toinen ryhmä on lyöty Roomassa.
Tonavan alajuoksulla lienee toiminut tilapäinen rahapaja.


Rooman AE- rahat ilman merkintää SC

Augustuksen rahajärjestelmän alusta asti AE- rahoissa oli merkintä SC selvästi esillä. Neron
hallituskaudella lyötiin AE- rahaa, josta kirjaimet SC puuttuvat, kaikkia arvoja: sestertiuksia ja
dupondiuksia aurikalkumista sekä asseja, semissejä ja quadranseja kuparista. Niitä on lyöty niin paljon,
että niiden on täytynyt olla käypää rahaa, ja näyttää siltä, että ne lyötiin Rooman pajassa heti sen
aloitettua AE- rahan lyönnin noin vuonna 62-63.
Nämä lyötiin kahtena antina:

1) Kuparirahat as, semis ja quadrans, tyyppeinä Apollo ja Genius, lyötiin aluksi epävakaan painoisina.
Neron muotokuva on joko paljaspäinen vasemmalle tai seppelöity oikealle.
Quadranseilla on Minerva- aiheita.
2) Sestertiuksia lyötiin kuutta eri tyyppiä ja dupondiuksia kolmea, aurikalkumista. Etusivun tekstit ovat
epätavallisia ja huolimattomasti järjesteltyjä.

Rooman rahapajan SC rahat


Samalla kun kulta- ja hopearahoja kevennettiin, alettiin lyödä jälleen perinteisiä AE- rahoja.
3) Kaikissa on arvonimi IMP vielä lopussa. Sestertiusta lukuun-ottamatta niissä on arvomerkintä, ja
kaikki lyötiin aurikalkumista. Merkinnöillä osoitettiin, että uudet rahat vastasivat arvoltaan entisiä.
4) Tässä annissa palattiin entiseen kaksimetallijärjestelmään. Semissejä ei lyöty. Sestertiuksilla on sama
etusivun teksti: NERO CAESAR AVG IMP TR POT XI PPP ja muotokuvassa Nerolla näkyy
rintahaarniska. Näillä on kaksi tyyppiä: Januksen temppeli ja istuva Roma- jumalatar. Dupondiuksilla on
lyhyempi teksti, mutta samat tyypit. Myös asseilla on Januksen temppeli, teksti oli aluksi pitkä, mutta
lyheni pian. Uusi Victoria- tyyppi otettiin käyttöön tässä annissa. Quadranseilla esiintyvät: oksa, pylväs
tai pöllö. Tämä anti oli hyvin suuri.
5) Arvonimi IMP siirrettiin tekstin alkuun. Tyypit ovat samat kuin edellisessä annissa. Dupondiukset
ovat harvinaisempia kuin sestertiukset ja assit hyvin yleisiä.
6) Päiväys TR P XIII ajoittaa annin vuoteen 66-67 (joulukuusta joulukuuhun). Anti oli edellistä
pienempi.
7) Harvinaisia sestertiuksia lyötiin päiväyksellä TR P XIV Rooman rahapajan AE- rahan lyönnin lopuksi.
AE- rahan kehittely oli Roomassa vakaampaa kuin edellisillä hallituskausilla. Viiden vuoden tiivis
toiminta ehkä antaa väärän kuvan. Tyypit jakautuvat käytännöllisesti katsoen kahteen ryhmään:
sestertiuksilla Adlocutio, Annona, Congiarum, Decursio, Ostia ja Riemukaari sekä myöhemmin Januksen
temppeli ja Roma, dupondiuksilla Macellum, Securitas ja Victoria sekä myös Januksen temppeli ja
Roma, asseilla Apollo ja Genius sekä Januksen temppeli ja Victoria. Muotokuva kehittyi ja teksti vaihtui
tilanteen mukaan.

Lugdunumin rahapaja


Lugdunumissa lyötiin melko runsaasti AE- rahaa, joilla on pallo muotokuvan alla. Niiden tyypit ovat
samoja kuin Rooman rahapajan rahoilla. Erot osoittavat, että Lugdunumissa oli omat kaivertajat.
Rahapajoilla oli yhteinen johto, mikä näkyy tyyppivalikoiman lisäksi siitä, että rahapajoissa käytettiin
samoja metalliseoksia.
1) Pieni anti pelkästään aurikalkumisia sestertiuksia, dupondiuksia ja asseja lyötiin aluksi. Tyypit ovat
Rooman 3)- annin mukaisia. Tämä anti ajoittunee vuoteen 64.
2) Tässä annissa palattiin kaksimetallijärjestelmään, mutta dupondiuksilla säilyi arvomerkintä. Tyyppien
määrä kasvoi sestertiuksilla kuuteen, ja assin Ara Pacis on selvästi lugdunumilainen. Semissejäkin lyötiin,
ja lännen pikkurahan puute alkoi hellittää.
3) Muotokuvat ovat kypsempiä ja pallo parempi kuin edellisissä anneissa. Sestertiustyyppejä on jo
kahdeksan, kun Januksen temppeli ja Ostia tulivat mukaan. Assin lisätyyppi on Victoria. Semissejä
lyötiin runsaasti, ja tyyppeinä on Roma ja pöytä. Anti oli suuri ja se ajoittuu osittain Rooman kolmannen
ja neljännen annin vaihteeseen.
4) Arvonimi IMP siirtyi alkuun. Anti on jatkoa edelliselle.
5) Sestertiusanti väheni yhdellä tyypillä, ja asseja lyötiin vain yhtä tyyppiä. Anti on suuri ja muotokuvat
vaihtelevia. Vuoden 68 rauhattomuudet johtivat pajan sulkemiseen.
Lännen maakuntien AE- rahan tarve oli tullut tyydytetyksi. Rahapajoilla on täytynyt olla suuri varasto
rahametalleja varten ja legioona sitä vartioimassa.

Rooman työpajajärjestelmä


Vasta Philippus I merkitsi työpajat numeroin rahoille, ja käytäntö kehittyi 200- luvun lopulla
säännölliseksi. Aiemmin työpajojen määrä selvisi samanaikaisten takasivujen määrän perusteella.
Gaiuksen ja Claudiuksen rahoja voidaan osoittaa lyödyn kuudessa työpajassa. Vuosina 56- 61 voidaan
löytää piirteitä vain yhdestä työpajasta. Sitten ilmestyi kolme tyyppiä: Ceres, Roma ja Virtus, mikä viittaa
kolmeen työpajaan. Vuonna 63- 64 lukumäärä pieneni kahteen, kun AE- rahan lyönti alkoi.
Sen jälkeen kulta‑ ja hopearahaa lyötiin seuraavasti:




64- 656 työpajaa
65- 664 työpajaa
66- 673 työpajaa
683 työpajaa

Epävarma Balkanin rahapaja


Neljätoista tunnettua AE- rahaa viittaavat siihen, että Balkanilla on toiminut hetken puolivirallinen
rahapaja.


Kappadokian Caesarea


Tiberiuksen liitettyä Kappadokian valtakuntaan sen rahapaja tuotti keisarin hopearahaa latinalaisin
tekstein. Samalla lyötiin myös paikallisrahaa kreikkalaisin tekstein.
Nero jatkoi käytäntöä ja lisäsi järjestelmään kaksi uutta hopearahaa: 24 ja 12 italialaista assia.
Caesarean rahat jakautuvat neljään ryhmään. Ensimmäisen muoto-kuvassa on nuorukainen ja tyypit
keskittyvät Agrippinaan Augustana ja Mater Augustina. Tämä ryhmä ajoittuu vuosiin 54- 55. Toinen
ryhmä ajoittuu vuosiin 56- 58. Siinä on edelleen nuorehko muotokuva ja takasivulla Divus Claudius.
Kolmas ryhmä ajoittuu Corbulon Armenian saavutuksiin vuonna 58 ja jatkui vuoteen 60 asti. Pieni neljäs
ryhmä, jossa on lyhyet tekstit ja Divus Claudius takasivulla, ajoittuu 60- luvun alkupuolelle. Siinä Neron
muotokuva on jo kypsempi.


LIITE: Lisätietoja Nerosta

Curtis L. Clay on tutkinut Neron kulta- ja hopearahoja. Tässä yhteenveto tuloksista:

  1. Neron tribuunipäivä on lokakuun kymmenes (ei joulukuun neljäs).
  2. Norsuvaunutyyppi, jossa ovat Neron ja Agrippinan muotokuva, lyötiin ennen seppeletyyppiä.
  3. Nero sai arvonimen Pater Patriae vuosien 55- 56 vaihteessa.
  4. Kolme seisovaa henkilöä esittävää tyyppiä ovat Ceres ja kaksi Romaa. Muoto EX SC viittaa siihen,
    että kyseessä olivat patsaat, joille annettiin lupauksia.
  5. Vuosien 54- 64 kulta- ja hopearahatyypit osoittavat Nerolle tai Divus Claudiukselle vannottuja
    uskollisuuden valoja.
  6. Claudiuksen seuralainen norsuvaunussa ei ole Augustus, koska seuralaisella on naisellisia piirteitä. Hän
    saattaa olla Fides Praetorianorum.

Lisätietoja

Amerikan numismaattisen yhdistyksen (ANS) sivustolta voi selata kuvia Neron rahoista, sekä tehdä rajauksia rahan teeman, nimen, vuosiluvun ja rahapajan mukaan:

Online Coins of the Roman Empire: Browse Collection (numismatics.org)

Hyvä lista kuvineen Neron ajan rahoista RIC viitteineen löytyy oheisen linkin kautta:

http://www.ancientcoins.ca/RIC/RIC1/RIC1_Nero.htm

Kuvia