TIBERIUS
19.8.14 – 16.3.37
Yleispolitiikka
Tiberiuksella ei ollut tapana tehdä muutoksia hallintoon kuin pakon edessä. Augustuksen valtionvarain
järjestely säilyi entisellään, ja sen mukana myös rahajärjestelmä. Tiberiuksen aikana ei rahajärjestelmään
tehty muutoksia, ja rahapajojen määrä oli varsin rajoitettu. Ainoa uusi piirre oli jyrkkä tiedotuksen
väheneminen kulta- ja hopearahoilla ja lisääntyminen AE- rahoilla.
Suurimmat rahapajat
a) Lugdunum
Lugdunum oli Augustuksen ja Tiberiuksen pääasiallinen kulta- ja hopearahaa lyönyt rahapaja. Tästä
pajasta virtasivat Divus Augustuksesta ja Tiberiuksen sotasaavutuksista kertovat kulta- ja hopearahat
sekä ylenpalttiset Pontif Maxim- sarjat. Näitä denareita jäljiteltiin valtakunnan rajojen takana, ja
takasivun istuvaa hahmoa on yleensä pidetty Liviana. Monen miljoonan rahan tuotannon aikana on
yksityiskohtia muunneltu. Tiberiuksen piirteissä voi huomata vanhenemista, ja takasivun istuimen
koristeet vaihtelevat. Rahaa lyötiin vuosina 14 – 37, mistä selittyvät monet muunnelmat. Lisäksi
Lugdunumissa lyötiin vähän AE- rahaa noin vuoteen 21 asti.
b) Rooma
Roomassa lyötiin sestertiuksia, dupondiuksia ja asseja, joissa on merkintä SC. Rahat jakaantuvat kahteen
ryhmään:
- Divus Augustus- rahat vuosina 15- 16 (as), 22- 23 (dup.), 22- 26 (dup. ja as) ja 34- 37 (as). Nämä
voidaan ajoittaa melko varmasti muotokuvan ja leimasinten asennon perusteella. - Päivätyt rahat vuosina 15- 16 (as), 16 ja 22 (dup.), 20- 21 (as), 22- 23 (sest., dup. ja as) ja 34- 37 (sest.
ja as)
M Agrippan nimiin lyötiin runsaasti asseja. Ilmeisesti lyönti tapahtui vuosina 37- 41, joten ne on
luetteloitu Gaiuksen yhteydessä.
c) Kappadokian Caesarea
Pieni latinalaisin tekstein lyöty drachma- anti on siinä määrin Caesarean kreikkalaisten drachmojen
kaltainen, että vuosille 32- 34 päivätyt rahat on määritelty tämän pajan tuotteiksi. Tyypit liittyvät
Tiberiuksen pojan, Drusuksen kuolemaan, ja syynä lienee ollut L. Vitelliuksen sotaretki Parthiaan.
d) Commagene
Tiberius liitti vuonna 17 Commagenen Rooman keisarikuntaan, ja vuosina 19- 20 siellä lyötiin
dupondiuksia. Anti oli pieni.
Commagene irtosi valtakunnasta vuonna 37.
e) tuntematon
Koko joukko dupondiuksia ja asseja saattaa olla koelyöntejä tai mitaleita. Ne ovat mukana luettelossa
vain siksi, että niitä on olemassa. Jos niitä löytyy lisää, määritys saattaa varmistua.
Paino ja metallin hienous
Tiberiuksen aureusten paino keskittyy välille 7,6 – 7,9 g ja denarien 3,6 – 3,9 g, joten normeja noudatettiin
hieman tarkemmin kuin Augustuksen hallituskaudella.
AE- rahat painavat: sestertius 25,5 – 28,3 g, dupondius 13,5 – 15,5 g ja as 10,0 – 11,5 g. Aurikalkumista
lyödyt sestertius ja dupondius ovat siis painavampia kuin Augustuksen vastaavat rahat.
Hopea oli noin 98 prosenttista, joten siinäkin Tiberius ylitti Augustuksen normin.
Lyöntimäärät
Tiberiuksen aureusten ja denarien lyöntimäärää on hyvin vaikea arvioida. Rahat lyötiin yhdessä pajassa
ja suurimman osan hallituskautta vain yhtä tyyppiä. Tiberius ei tarvinnut suuria määriä rahaa julkisiin
töihin, mutta legioonat tarvitsivat palkkansa jalometallirahana.
AE- rahan lyöntimäärän arviointi on helpompi. Tiberius ei lyöttänyt niin suuria anteja kuin Augustuksen
alttari- tai COL NEM- annit, jota lisäleimattiin rajaseuduilla joitakin vuosia vuoden 14 jälkeen. Tyypeistä
päätellen AE- rahat lyötiin pelkästään Rooman tarvetta silmälläpitäen. Vain DIVVS AVGVSTVS
PATER- rahat levisivät eri puolille valtakuntaa.
Tacitus mainitsee rahakriisin vuonna 33 historianteoksessaan. Rahan niukkuus johtui siitä, että se
kerääntyi valtionrahastoon. Tiberius jakoi sata miljoonaa sestertiusta ja antoi korottomia lainoja kolmeksi
vuodeksi. AE- rahaa lyötiin vuosina 34- 37 kuitenkin vain tavanomaisia määriä, joten Tiberius laski
rahastoon kertyneet rahat sellaisenaan takaisin kiertoon.
Tyypit
Kulta- ja hopearahaa ei käytetty tiedotukseen kuten Augustuksen aikana. Niistä ilmeni vain uusi keisari,
Tiberius.
Rooman AE- rahalla tilanne oli täysin toinen. Sekä kuvaa että tekstiä käytettiin runsaasti. Edeltäjää
ylistettiin monin tavoin, viitattiin Liviaan, Drusukseen ja tämän kaksoispoikiin sekä keisarin hyveisiin
tyypeillä: Justitia, Pietas, Salus, Clementia ja Moderatio. Uudet kaivertajat saivat tyyppeihin enemmän
huomiota taiteellisilla ja tasapainoisilla kuvilla ja teksteillä. Ohjeet tulivat ilmeisesti Sejanukselta, joka ei
ollut yhtä konservatiivinen kuin Tiberius. Vuosien 34- 37 rahat ovat sovinnaisempia ja niihin loppui
tyyppien kehittely.
Rahapajan järjestely
Jalometallirahaa lyötiin Lugdunumissa, ja tyyppien analyysi on vielä tekemättä. Rooman rahapajan osalta
voidaan esittää joitakin havaintoja. Ajoittain voidaan erottaa neljän työpajan toimineen samanaikaisesti.
Kukin työpaja löi omaa tyyppiään. Tämä käytäntö näyttää jatkuneen ja muuttui normaalijärjestelyksi.
Tekniikka
Kulta- ja hopearaha lyötiin vain vähän keskinkertaista paremmin. Muotokuvat toteutettiin heikosti, ja
keisarin vanheneminen ja laihtuminen esitettiin brutaalisti.
AE- rahoilla päästiin päinvastoin mainioihin muotokuviin ja laadukkaisiin kirjaimiin. Myös tyypit ovat
arvokkaita ja tasapainoisia.
Lugdunumin leimasinten asento on vaihteleva, mutta Rooma pyrki pitämään leimasimet samoin päin.
Pääasialliset maakuntarahat
Espanjan kaupunkirahaa lyötiin edelleen ja Aleksandrian rahapaja toimi ahkerana. Näiden pajojen raha ei
liikkunut oman maakunnan ulkopuolella.
Lisätietoja
Amerikan numismaattisen yhdistyksen (ANS) sivustolta voi selata kuvia Tiberiuksen rahoista, sekä tehdä rajauksia rahan teeman, nimen, vuosiluvun ja rahapajan mukaan:
Online Coins of the Roman Empire: Browse Collection (numismatics.org)
Hyvä lista kuvineen Tiberiuksen ajan rahoista RIC viitteineen löytyy oheisen linkin kautta:
Roman Imperial Coins – Free online resource for collectors (ancientcoins.ca)
Kuvia