Vuonna 1860 Suomi sai kokonaan oman rahan, sataan penniin jakautuvan markan, joka vastasi hopearuplan neljäsosaa. Samana vuonna laskettiin liikkeelle ensimmäiset markka-arvoiset setelit ja vuonna 1864 lyötiin ensimmäiset markat ja pennit. Suomen siirryttyä kultakantaan, lyötiin vuonna 1878 ensimmäiset 10- ja 20-markan kultarahat.
Kansalaissodan aikana, vuonna 1918, rahaolot olivat sekavat. Liikkeellä oli sekä valkoisten että punaisten valmistamien rahojen lisäksi erilaisia kuntien ja yksityisten yritysten painamia tilapäisiä maksuvälineitä.
Suomen leijona valloitti nykyisen keskeisen paikkansa vasta kansalaissodan jälkeen vahvistetuissa uusissa rahatyypeissä. Hopearahojen käytöstä luovuttiin. Vuonna 1926 siirryttiin kultakantaan ja lyötiin 100:n ja 200:n markan kultarahat. Kultakannasta kuitenkin luovuttiin jo viisi vuotta myöhemmin.
Toisen maailmansodan jälkeen rahahistoriasta mainittakoon setelien leikkaus (1946), maailman ensimmäiset olympiarahat (1951-1952) sekä rahanuudistus (1963). Markoista Suomessa luovuttiin vuonna 2002, jolloin Suomen valuutaksi tuli euro.