VESPASIANUS
1.7.69 – 23.6.79
Vespasianuksen rahanlyönnillä on kaksi vaihetta: sisällissodan hätälyönnit maakunnissa ja uusi pysyvä
perinne Roomassa. Se alkoi Syyriassa ja Vähä-Aasiassa heinäkuussa vuonna 69. Vallan laajetessa länteen
Illyria, Gallia ja Espanja löivät Vespasianuksen rahaa. Rooma, jonka hän valloitti vasta joulukuussa, alitti
viimeisien joukossa rahanlyönnin hänen nimiinsä. Siitä alkaen pääkaupungin tärkeys kasvoi.
Paikallisraha väheni ajan mukaan, kunnes Rooman lisäksi vain Lugdunum löi pikkurahaa.
Rahapajoja tarkastellaan perinteisessä järjestyksessä lännestä itään, mutta aloitetaan Roomasta.
RAHAPAJAT
Rooma, kulta ja hopea
Tyyliin kuuluvat luonnolliset ja vaikuttavat muotokuvat, melko korkeina. Takasivun kuviot ovat
sopusuhtaisia ja selkeät kirjaimet harvassa. Muotokuva muuttui ajan mittaan. Vitelliuksen kuvan
mukaelmaa seuraa joukko ammattitaidolla tehtyjä suuria tai keskikokoisia muotokuvia. Pienet kuvat
ajoittuvat kauden loppupuolelle.
Titus aloitti rahanlyöntinsä vuonna 71 ja Domitianus 73. Pääosa rahoista on päivätty, ja muutkin on
helppo ajoittaa. Avun ajoitukselle antaa tekstin suunta. Vuosina 69 – 73 molempien puolien teksti on
luettava sisältä, 73 – 75 ulkoa ja vuodesta 75 eteenpäin etusivun teksti ulkoa ja takasivun teksti sisältä.
Kannattaa mainita, että hopeaquinariuksia lyötiin yli sadan vuoden tauon jälkeen.
Pronssi (AE)
Tyyli on samanlainen kuin jalometalleilla, ja kirjaimet ovat suuria ja säännöllisiä. Varhaisannit ovat
harvinaisia, eikä niiden lyöntipaikkaa ole helppo määritellä.
Tarracon rahapajan lopetettua ehkä osa henkilökunnasta siirtyi Roomaan, sillä vuoden 71 rahoissa
esiintyy Tarraco- tyyppinen kuva ja roomalaiset kirjaimet ja työn jälki.
Tarraco
Paja toimi vuoden 69 lopulta vuoteen 71. Sen perusti Galba, ja myös Vitellius käytti sitä. Kaupunki
joutui Vespasianuksen hallintaan vuoden 69 lopulla. Pajan kaikki annit ovat harvinaisia, mutta
pikkurahaa lyötiin tuskin kovin vähän.
Piirteinä ovat hienot ja pienet kirjaimet sekä luonnottoman hontelot takasivun kuvat. Muotokuvat eivät
ole kovin näköisiä. Leimasimen kaivertajalla ei tainnut olla luotettavaa mallia.
Lugdunum, kulta ja hopea
Toimi vuoden 69 lopulta vuoteen 73. Vitellius avasi pajan hallituskautensa alussa, mutta ei koskaan
lyöttänyt siellä suuria määriä. Vespasianus käytti sitä legiooniensa rahantarpeen tyydyttämiseen. Rauhan
ja järjestyksen palauduttua paja suljettiin.
Tyylin erona ovat raskaat ja ilmeettömät muotokuvat, keskikokoiset kirjaimet ja vantterat takasivun
kuviot. Muutama poikkeuksellisen kaunis aureus eroaa tyylistä, mutta kuuluu tämän pajan tuotantoon
tekstin perusteella.
Pronssi (AE)
Pikkurahaa lyötiin vuoden 69 lopulta alkaen ajoittain.
Pallo muotokuvan alakulmassa on helpoin tapa erottaa nämä roomalaisista. Muotokuvat ovat
voimakkaita, mutta niistä puuttuu Rooman siisti tehokkuus. Osa Galban kuoleman jälkeisistä rahoista
lyötiin tässä pajassa.
Jo Nero käytti Lugdunumin rahapajaa lyömään pikkurahaa läntisiä maakuntia varten, ja sellaisena paja
toimi taas vuoden 71 jälkeen.
Illyria (Poetovio?), (kulta ja) hopea
Paja toimi vuoden 69 elokuulta joulukuulle.
Pienen denariryhmän tyyli on omintakeinen eikä sellaista ole esiintynyt aiemmin. Muotokuvat ovat
yleensä pieniä ja korkeita. Myös takasivun kuvat ovat pieniä. Erikoiset tekstit ja tyyppivalikoimat
oikeuttavat etsimään erillistä rahapajaa, jonka historia varmistaa Illyriaan.
Vähä-Aasia (Efesos, Bysantium jne.)
Mucianuksen marssi Eurooppaan vuonna 69 aiheutti rahatulvan. Bysantium oli ensimmäinen tukikohta,
ja siellä lyötiin monet merkittömät ja monogrammilla BY varustetut rahat (69 – 71). Toinen
rahapajamerkki Θ voidaan tulkita Philippin kaupungin nimen alkukirjaimeksi. Efesos (E, EPHE) VähäAasian keskuksena aloitti rahanlyönnin vuonna 71. Erillinen tähdellä varustettu anti kuulunee tähän
pajaan.
Bysantiumin rahojen muotokuvat ovat hienoja, tukevia, mutta sopusuhtaisia. Teksti on siistiä ja
säännöllistä ja yleiskuva hienostunut. Philippin rahat ovat lähes samantyylisiä, merkittömät jonkin verran
karkeampia. Efesoksen tyyli on ehkä vielä herkempi kuin Bysantiumin.
Antiokia ym.
Varhaiset kulta- ja hopea-annit olivat Antiokiassa uuden hallitsijan ensimmäisiä tekoja. Aureuksissa ovat
sekä Vespasianuksen että Tituksen muotokuvat. Aihio on katkaistu tangosta, ja kuvat muistuttavat
Antiokian tetradrakmoja. Kirjaimet ovat epätasaisia ja karkeita.
Denarit ja harvinaisemmat myöhemmät aureukset kuuluvat joko Antiokiaan tai Alexandriaan. Tyyli on
selvästi erilainen. Muotokuvassa on täyteläinen rintakuva ja reliefi on korkea.
Kirjaimien koko vaihtelee. Joukko aureuksia kuuluu mahdollisesti Tyroksen pajaan, joka löi myös
tetradrakmoja. Päät ovat pitkiä ja kapeita, koko tyyli on omituisen kulmikas ja kankea, mutta kuitenkin
viehättävä.
Poikkeuksellinen Paris- aureus on lyöty ehkä Juudeassa.
Muuan ryhmä Vespasianuksen ajan denareja mahdollisesti vuosilta 74 – 76 on todennäköisesti peräisin
idästä, Lyykiasta. Annin pääpiirre on huomattavan sileä pinta. Rahapajan merkkinä esiintyy pieni o
rintakuvan alla.
Alexandria
Alexandriassa lyötiin harvinaisia aureuksia vuonna 69 ja ehkä osa edellä mainituista rahoista vuosina 72-73.
Commagene
Liittäessään Commagenen keisarikuntaan suunnilleen vuonna 72 Vespasianus lyötti sarjan maakunnallista
AE- rahaa paikalliseen tyyliin aiheenaan siivekäs caduceus tai ristikkäiset runsaudensarvet. Näitä aiheita
käytti aiemmin Tiberius vastaavassa tilanteessa vuonna 21.
Pari seikkaa jää selitettäväksi arvioitaessa Vespasianuksen politiikkaa. Vaikka hänen rahansa on
vaihtelevampaa kuin muilla keisareilla Augustuksesta Gallienukseen, hänen politiikkaansa kuului vallan
keskittäminen Roomaan. Olosuhteiden pakosta oli lyötävä rahaa maakunnissa. Hallituskauden lopulla
vain Lugdunum löi Rooman ohella, ja vain AE- rahaa. Maakuntapajoista näyttää työvoimaa siirretyn
Roomaan. Sekamuodot, joissa etusivu ja takasivu ovat eri tyyliä, johtavat tähän päätelmään.
TYYPIT
Lukemattomia tyyppejä voidaan esitellä vain pääpiirteittäin:
Rooma, kulta ja hopea
Yleisluontoisten tyyppien lisäksi erotetaan kolme luokkaa:
- Historialliset tapahtumat. Juudean valloitus, Vespasianuksen ja Tituksen paluu Roomaan, heidän
triumfinsa, sisällissodan loppuminen ja Flavius- dynastian perustaminen. Viittaukset rauhan jumaluuteen
ovat erityisen yleisiä. Muurin vierustan laajentamista kuvaa härkävaljakko. Victoria seppelöimässä
keisaria vuosien 78 – 79 rahoilla kertoo Britannian voitoista. Quinariuksilla Victoria on perustyyppi. - Ohjelmatyypit, joihin kuuluvat uskonnolliset aiheet. Vespasianuksesta tuli Pontifex Maximus
marraskuussa vuonna 71, ja lukuisista uskonnollisista tyypeistä päätellen hän otti asemansa tosissaan.
Tähän ryhmään kuuluvat monet pappistitteleitä esittelevät tyypit, pappisalusten kuvat, Vestan temppeli
jne.
Hallituskauden tunnussävel esitetään tyypeillä: Salus, Securitas, Pax ja Fides Publica. Keisarin Aequitas
viittaa viljan jakeluun. Toistuvat Ceres- ja Annona- aiheet johtuivat varmaan samanlaisista syistä. - Restauraatio. Neron rahanuudistus tuomitsi vanhat rahat sulatusuuniin. Oli luonnollista, että pyrittiin
säästämään joitakin suosittuja tyyppejä lyömällä niitä uudelleen. Dynastian perustaminen antoi
Vespasianukselle lisäaiheen uusintalyönneille. Hän halusi rinnastaa itsensä Julius- Claudius- suvun
vanhoihin hyviin hallitsijoihin.
Actiumin taistelun satavuotisjuhla vuonna 70 palveli samaa politiikkaa. Uusintalyödyissä tasavallan
tyypeissä erottuu seisova Mars, joka on kopio kimbrien sodan aikaisesta denarista. Tähti ja laivan keula
on laina Marcus Antoniuksen idän rahasta, aurinkojumalan pää L. Mussidius Longuksen rahasta.
Lainaukset Augustukselta ovat hyvin yleisiä: härkä, lehmä, Victoria ja nelivaljakko, laakerin lehvät,
kauris ja maapallo sekä patsas rostrum- korokkeella. Cistoforus, jossa Victorian seurassa on käärmeitä,
lainattiin nyt roomalaiseen rahaan. Tiberiuksen Pontif Maxim- tyyppi otettiin sellaisenaan, nyt vain
Vespasianuksen kuvalla varustettuna. Domitianus esittää polvistuvan hahmon ojentamassa lippua
Augustuksen esikuvan mukaisesti, kun taas Titus palauttaa Venus Victrix- tyypin ja Roma- denarin.
Yleensä Titus seuraa isänsä mallia ja Domitianus seuraavana perijänä käyttää Princeps Iuventutis- tai
Spes- aiheita. Aeternitas viittaa dynastian pysyvyyteen. Auringon ja kuun jumalan pää käsissään
Aeternitas osoittaa, että astrologialla oli vankka asema. Emakko ja porsaat sekä paimen jäävät
selittämättä. Sen sijaan naarassusi ja kaksoset kuvaavat Rooman perustamistarua.
Pronssi (AE)
Moni tyyppi on sama kuin kullalla ja hopealla. Yleisimmät aiheet olivat: Pax, Fortuna, Felicitas, Salus,
Rooma ja Victoria, eli uuden hallituskauden periaatteet tuotiin esiin. Victoria Navalis korostaa
Vespasianuksen osuutta merimahdin käytössä.
Juutalaissotaa kuvattiin tyypeillä, joissa sureva nainen istuu palmun juurella. Vespasianuksen ja Tituksen
triumfi kuvataan voiton sotavaunuilla tms. Uusintatyyppeihin ei AE:lla ollut samoja syitä kuin
jalometalleilla. Kotka ja alttari ovat Divus Augustus Pater- rahojen uusintoja.
Vuoden 71 rahanlyönti ansaitsee erityisen huomion. Edellisinä vuosina AE- rahaa oli lyöty vähän.
Kiinnostavia tyyppejä ovat Aeternitas PR, jossa Victoria ojentaa palladiumia, Fatale Pignus Imperii ja
Tutela Augusti, jonka kaksi lasta viittaa tuolloin jo täysikasvuisiin Titukseen ja Domitianukseen. Tämän
vuoden rahat todistavat saavutetuista voitoista ja luottamuksesta tulevaisuuteen. Mars Victor kruunaa
Rooman voiton, Fides Exercitium ja Honos et Virtus onnittelevat legioonalaisia.
Viittaus Germanian sotaan on rahalla Signis Receptis. Vespasianusta ei tervehditty ainoastaan hurskaalla
fraasilla: yhteiskunnan pelastaja, vaan myös tarkemmin: yleisen vapauden puolustaja. Palautettu vapaus
kuuluu myös hänen tyyppeihinsä. Rooma-jumalatar esiintyy monessa tyypissä, eräässä jopa seitsemän
kukkulansa ympäröimänä. Dynastian toiveita kuvaavat Spes Augusta ja tyyppi, jossa prinssit seisovat.
Sodassa tuhoutunut, Vespasianuksen restauroima Capitolium kuvataan sarjalla asseja ja sestertiuksia.
Rakennus, jossa on puoliympyrän muotoinen pääty, on Iseum, Marsin kentällä ollut temppeli, jossa
Vespasianus yöpyi palatessaan Roomaan.
Galban kuolemanjälkeiset annit liittyvät läheisesti Vespasianuksen sarjoihin. Hänelle myönnetään kunnia
järjestyksen perustajana, ja hänen uraansa keisarina esitellään: puhe joukoille, Clunian oraakkelin
ennustus, voitto, Rooman restaurointi ja vapaus. Vespasianus tunnusti Galban edeltäjäkseen, mikä käy
ilmi Pietas Augusti- tyypistä ja Senatus Pietati Augusti- tyypistä.
Quadrans on tavallisesti ilman keisarin kuvaa, ja tilalla on yksinkertaisia kuvia, kuten palmu, lippu tai
caduceus.
Titus noudatti rahanlyönnissään isänsä esimerkkiä. Kiintoisa oma tyyppi on Congiarum Primum, viljan
jakelu. Domitianus oli kiintynyt ilmeisen vallanperijän tyyppeihin (Spes).
Muutama omaleimainen tyyppi kaipaa vielä valaistusta. Vuoden 71 eräs sestertius kuvaa Minervaa
palmunoksa kädessään ja Victoria toisessa sekä käärme jaloissaan. Minerva Victrix ei ole tavallinen
jumalattaren esiintymismuoto. Aika erikoinen on teksti Fides Fortuna. Naishahmolla on lautanen ja
runsaudensarvi, joten sillä on molempien henkilöitymien attribuutit. Felicita Reduci on myös
poikkeuksellinen, sillä Redux tavataan yleensä Fortunan epiteettinä.
Tarraco
Hispania, Espanjan henkilöitymä kädessään keihäs, kilpi ja tähkiä kertoo rahapajan sijainnin ja palauttaa
mieliin Galban. Mars Ultor ja Libertas Publica kuuluvat samaan yhteyteen, kun taas sotilas on lainattu
Vitelliukselta. Kiintoisa tyyppi, joka esiintyy myös aurikalkumilla, kuvaa Vespasianusta ottamassa
vastaan Victoriaa Roomalta. Etusivun teksti: IMP CAESAR AVG VESPASIANVS on samantyylinen
kuin edeltäjällä. Tämän ensi annin jälkeen arvonimi AVG siirrettiin viimeiseksi.
Lugdunum
Lugdunumin erityistyypit viittaavat pääasiassa rajaseudun sotaan. Näitä ovat Imper ja Mars Conservat,
jotka kertovat Rooman puolustautuvan hyökkäyksiä vastaan. Concordia Militum kuvataan kättelyllä
standaarien yllä. Pax Nemesis osoittaa keisarin suhteen jumaliin voiton hetkellä. Tämä sopi hyvin
Vespasianuksen Gallian siirtokunnalle.
Pronssilla hallitsevat kaksi tyyppiä: kotka ja alttari.
Illyricum (Poetovio?)
Yleispiirteet ovat läntisiä, mutta tyyli on erikoinen. Takasivujen tekstin akkusatiivi ja Rooman epiteetit
Perpetua tai Resurgens ovat ominaisia. Aiheet ovat Italian vastaisia, joten paja oli toiminnassa ennen
Vespasianuksen Italiaan tuloa.
Vähä-Aasia
Victoria- tyyppiin on liitetty teksti, joka yhdistää sen Augustuksen rauhaan. Concordia Aug- tyypillä on
Cereksen attribuutit, ja jälleen on yhdistelty aatteita. Keisarin siunaus varmistaa hyvän sadon. Koko
maailman rauha on Otholta peritty fraasi.
Antiokia
Tyyppejä on vähän ja ne liittyvät sotaan tai dynastiaan. Aureuksella polvistuva keisari on
kaupunkijumalattaren ”Restitutor”.
Tituksella on poikkeuksellisesti arvonimi Imperatoris.
Lyykia(?)
Pegasos liittyy Lyykian mytologiaan. Muuta viitettä rahapajan sijainnille ei ole.
Commagene
Caduceus ja runsaudensarvet ristissä olivat tämän seudun rahoilla jo Tiberiuksen rahoilla.
AJOITUS
Vuosi | TRP | IMP | COS | muut |
69 | (I) | (I)-II | (I) | Augustus |
70 | (I)-II | III-V | II | PM, PP |
71 | II-III | VI-VIII | III | |
72 | III-IIII | VIIII | IIII | |
73 | IIII-V | X | Censor | |
74 | V-VI | XI-XII | V | |
75 | VI-VII | XIII-XIIII | VI | |
76 | VII-VIII | XV-XVIII | VII | |
77 | VIII-VIIII | |||
78 | VIIII-X | XVIIII | ||
79 | X | XX | VIIII |
Lisätietoja
Amerikan numismaattisen yhdistyksen (ANS) sivustolta voi selata kuvia Vespasianuksen rahoista, sekä tehdä rajauksia rahan teeman, nimen, vuosiluvun ja rahapajan mukaan:
Online Coins of the Roman Empire: Browse Collection (numismatics.org)
Hyvä lista kuvineen Vespasianuksen ajan rahoista RIC viitteineen löytyy oheisen linkin kautta: