Suomen Numismaattisen Yhdistyksen Keräilijän oppaassa on jokaisella rahalla ja variantilla oma yksilöivä SNY numero. Numeron avulla rahan tunnistaminen on helppoa esimerkiksi huutokaupoissa. SNY numeroinnin käyttäminen helpottaa merkittävästi rahan yksilöllistä tunnistamista, joten sen käyttäminen on erittäin suositeltavaa.
SNY numeroinnissa metallirahoissa käytetään seuraavia periaatteita:
- Kaikki eri arvoilla ja vuosilla on oma numeronsa.
- Jos saman vuoden ja arvon metallirahan jompikumpi tai molemmat puolet on lyöty (täysin) erilaisella leimalla tai materiaalilla, joka on rahoihin liittyvässä lainsäädännössä määritelty, on rahoille annettu eri kokonaisluvun SNY numero, vaikka leima olisikin vaihtunut vuoden aikana (kuten 10 penniä 1917I on SNY 169 ja 1917II on SNY 170 tai 5 markkaa 1953 rauta on SNY 525 ja 5 markkaa 1953 niklattu rauta on 526). Kyseessä ei siis ole variantti vaan eri raha.
- Variantit (osittain eri meistillä lyödyt tai leimatut jonkin pienen tai isomman eroavaisuuden sisältävät rahat) on eroteltu eri alanumerolla. Alanumerot voivat olla moniportaisia kuvastaen varianttien hierarkiaa. Jos variantin tunnistaminen vaatii rahan molempien puolien tutkimista, SNY numeroinnissa pisteen jälkeinen toinen numero kuvaa aina ensin tunnuspuolta ja toinen numero kuvaa arvopuolta. Näin on toimittu esimerkiksi vuoden 1 markan 1865 rahoissa joissa on olemassa viisi erilaista päävarianttia.
- Rahapajassa lyödyt jälkilyönnit, jotka eroavat leimaltaan alkuperäisestä, on eroteltu myös erillisellä alanumerolla. Näille on annettu oma alanumeronsa siinä tapauksessa, että kyseisen arvon ja vuosiluvun raha on julkaistu samasta metallista valmistettuna aiemmin ja on joko varmistettu tai on syytä epäillä, että rahat ovat aikalaislyöntejä.
SNY numerointi metallirahoille on tehty kolmessa eri rahayksikkökohtaisessa sarjassa eli:
- Turun rahat
- Suomen markka-ajan metallirahat (1864-2001). Numerointi on tehty arvoittain alusta loppuun, niin että suurin markkamääräinen arvo on viimeisenä.
- Suomen euroajan rahat alkaen vuodesta 1999. Sarja pitää sisällään sekä kiertoon tarkoitetut rahat että juhlarahat. Vuoden 2020 Keräilijän oppaasta lähtien myös eurot arvoltaan 1c-2€ ovat juhlarahojen lisäksi saaneet SNY numeron. Rahat on numeroitu vuosittain pienimmästä arvosta suurimpaan.
Näiden eri sarjojen numeroilla (kuten myös setelien numeroilla) on päällekkäisyyttä toistensa kanssa, ja yksilöivän SNY numeron tunnistaa asiayhteydestä.
Seuraavilla rahoilla ei puolestaan ole SNY numerointia osana metallirahojen pääluetteloa Keräilijän oppaassa vaan ne on listattuna erillisenä listana per alue:
- Koerahat eli virallisesti käyttöön hyväksytyistä poikkeavalla leimalla tai yleiseen kiertoon laskemattomalla vuosiluvulla varustetut rahat.
- Työnäytteet eli rahapajassa valmistetut liikkeeseen lasketusta rahasta esimerkiksi metalliltaan, paksuudeltaan tai muilta fyysisiltä ominaisuuksiltaan poikkeavat rahat.
- Virheellisyydet eli rahapajan lyöntivirheestä, poikkeavasta aihiosta, meistin hajoamisesta tai täyttymisestä johtuvat eroavaisuudet metallirahoissa. Tätä luokkaa käsitellään tarkemmin seuraavassa kappaleessa.
- Aikalaisväärennökset, jotka harvinaisuutensa vuoksi (etenkin markka-aika) ovat muodostuneet keräilykohteiksi ja joissa väärennös on yksilöivästi tunnistettavissa (kuten Järvisen 10 markan väärennös 1930/1931). Lue väärennöksistä tarkemmin tämän oppaan väärennösartikkelissa.
- Väärennökset, jotka eivät ole olleet aikalaisväärennöksiä mutta ovat nostaneet arvoaan jälkimarkkinoilla, ja ovat yksilöivästi tunnistettavissa sekä muodostuneet keräilykohteiksi (kuten 500 markkaa 1951/1952 Libanonissa valmistetut väärennökset).