VITELLIUS
2.1.69 – 20.12.69
Ajoitus
Ala- Germanian legioonat huusivat Vitelliuksen keisariksi 2.1.69 ja Ylä- Germanian joukot liittyivät
mukaan seuraavana päivänä. Näin vahvan tuen turvin Vitellius saattoi hyökätä Othoa vastaan. Othon
itsemurhan jälkeen 19.4. Vitellius oli Roomassa keisarina, kunnes hänet surmattiin joulukuun 20. päivänä
vuonna 69.
Rahojen ajoitusta auttaa Vitelliuksen arvonimien muuttuminen, varsinkin arvonimi Germanicus lyheni
kirjaimittain. Arvonimen Augustus hän omaksui 18.7. ja samalla hänestä tuli myös Pontifex Maximus.
Rahapajat
1) Rooma. Rooman rahat voidaan määritellä kahdella perusteella: aureukset ja denarit on lyöty
ammattitaidolla valmistetuilla leimasimilla sekä painorajat (7,1 – 7,4 g ja 3,1 – 3,3 g) ovat Roomalle
ominaiset. AE- rahoilla on käytetty Galban takasivun leimasimia.
2) Tarraco(?). Espanjassa lyötiin Vitelliuksen aureuksia, denareja ja asseja. Espanja tuki Vitelliusta, kun
Galba oli kuollut. Rooma alkoi lyödä hänelle vasta Othon kuoltua. Kolmen kuukauden ajan rahat oli
lyötävä muualla. Painot ovat rajoissa: 7,2 – 7,4 ja 3,2 – 3,4 g. Ilmeisesti paja lopetti toimintansa, kun
Vitellius oli ottanut arvonimen Augustus.
3) Lugdunum. Lugdunumissa lyötiin huomattavasti Espanjaa vähemmän aureuksia ja denareja sekä
muutama AE- raha. Tämä aloitti vielä Espanjaa aiemmin ja lopetti pian Rooman rahapajan aloitettua
heinäkuussa. Painot ovat välillä: 7,2 – 7,4 ja 3,3 – 3,5 g.
Tarraco(?)
Kaksi antia eroavat arvonimen Germanicus lyhenemisen perusteella. Lyhentämättömänä se esiintyy
enimmäkseen aureuksilla eikä lainkaan AE- rahoilla. Muotokuva katsoo vasemmalle ja sen alla on pieni
pallo. Tyyppejä on kahdeksan. Toisella annilla tyyppejä on seitsemän, AE- rahoilla on osittain samat
tyypit kuin muilla.
Lugdunum
Arvonimi Germanicus lyheni kahteen kertaan, joten täällä voidaan lyönti jakaa kolmeen jaksoon.
Lyhentämätön Germanicus on pienellä annilla. Muoto German esiintyy kuuden tyypin yhteydessä ja
muoto Ger vain kahden.
On mahdollista, että Lugdunumissa lyötiin myös AE- rahaa, mutta toistaiseksi ei voida olla varmoja.
Rooma
Rooman rahat voidaan jakaa neljään jaksoon:
- Germanicus (ei aureuksia)
- German
- Germa
- Germ
Ryhmä 1. Koska aureukset puuttuvat, tämä anti lienee ollut lyhyt. Denareilla on viisi tyyppiä: Concordia
PR, Fides Exercitum, Jupiter Victor, XV Vir Sacr Fac sekä tekstitön Victoria. Sestertiuksilla on
seitsemän tyyppiä, joista kaksi on lyöty Galban käyttämillä takasivun leimasimilla. Yleisin sestertius tyyppi on Pax Augusti. Dupondiusta ja assia ei voi erottaa toisistaan kuin metallianalyysin perusteella.
Niillä on viisi tyyppiä, Roomalle ja Italialle sopivin aihein.
Ryhmä 2. Aureuksilla on seitsemän tyyppiä. Denareilla on lisäksi tekstitön Victoria, joka on myös
quinariuksella. Vitellius esitteli isänsä ja nuoret lapsensa. Myös sestertiuksen tyyppivalikoima lisääntyi
seitsemään. Muuta AE- rahaa lyötiin yhdeksän tyyppiä, mutta mitään näistä ei kuitenkaan runsaasti.
Ryhmä 3. Tyyppejä vaihdettiin vain hieman. Tämän ryhmän alku ajoittuu heinä- elokuun vaihteeseen.
AE- rahan lyönti väheni huomattavasti. Sestertiustyyppejä on vain kolme ja muita viisi.
Ryhmä 4. Rahanlyönti väheni vielä, joten tämä ajoittuu joulukuulle 69. Kullalla ja hopealla on vain
tyyppi Victoria Augusti. Sestertiuksella on kolme tyyppiä, muilla viisi.
Lisätietoja
Amerikan numismaattisen yhdistyksen (ANS) sivustolta voi selata kuvia Vitelliuksen rahoista, sekä tehdä rajauksia rahan teeman, nimen, vuosiluvun ja rahapajan mukaan:
Online Coins of the Roman Empire: Browse Collection (numismatics.org)
Hyvä lista kuvineen Vitelliuksen ajan rahoista RIC viitteineen löytyy oheisen linkin kautta: